sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Tarinaideoista

Minulta on kysytty silloin tällöin, mistä saan ideoita tarinoihini. Minulla on aina ollut melko vilkas unimaailma, ja olen saanut unista muutaman novelli-idean sekä alkusysäyksen erään Dionnen tyttöjen keskeisen henkilön Florencen tarinaan. En minä tosin niin selkeitä enkä tarinallisia unia näe, että niistä voisi kirjoitaa suoraan. Kyse on ollut lähinnä yksittäisistä tilanteista ja tunnelmista, jotka ovat jääneet pyörimään päässäni ja kiehtomaan mieltäni, ja joita olen sitten hereillä ollessani kehitellyt tarinallisemmiksi. Muuten ideoita tulee vaikka mistä: kirjoista, elokuvista, tv-sarjoista, uutisista, valokuvista, paikoista joissa olen käynyt, ja toki myös oman elämäni tapahtumista ja kokemistani tunteista.

Tämä saattaa kuulostaa siltä, että mieleeni putkahtelisi jatkuvasti uusia tarinansiemeniä. Ei se niin ole. Suurin osa ideoistani liittyy  kirjoittamisvaiheessa olevan käsiksen yksityiskohtiin ja juonenkäänteisiin. Aivan uusia tarinaideoita saan aika harvoin. 

Joskus jokin yksittäinen kommentti voi saada aikaan uuden idean. Eräs ystäväni, jonka kanssa olen jutellut paljon kirjoittamisesta, tokaisi kerran yhdestä hahmostani: ”Mä voin niin kuvitella, että M rakastuu johonkin teatteriohjaajaan.” No niinhän siinä sitten kävi. :D

Enimmäkseen ideani syntyvät aika pian inspiroivan tilanteen
jälkeen, mutta joskus näiden välillä voi olla useammankin vuoden viive. Kuvassa on Pelesin linna, jossa kävin ja johon ihastuin Romanian matkallani. Olen saanut siitä paljon inspiraatiota Dionnen tyttöjen Contesian linnaan. Tämä matka oli vuonna 2005, mutta sain ensimmäiset ideat Contesian linnasta ja ylipäänsä Dionnen tytöistä vasta vuonna 2012.



Uudet tarinaideani kehittyvät pikkuhiljaa. Minulle ei ole käynyt koskaan niin, että päähäni putkahtaisi yhtäkkiä valmis romaani-idea. Olen tähän mennessä aina aluksi luullut saaneeni novelli-idean. Suurimmasta osasta on tullutkin novelleja. Joukkoon on mahtunut myös jokunen ideanpoikanen, joiden pohjalta aloitettu tarina ei yrityksistä huolimatta vaan ole lähtenyt käyntiin. Lopulta olen todennut nämä ideat itselleni toimimattomiksi, ja sen myötä ne ovat haalistuneet pois. Mutta jotkut ideat - ne aivan erityisen kiehtovat - ovat laajentuneet ja/tai yhdistyneet keskenään, ja niistä on tullut romaaneja. Ideoiden kehittymisessä ja uuden tarinan suunnittelussa voi kestää kauan - joskus novelli-ideakin saattaa hautua kuukausikaupalla - mutta hitaus ei haittaa minua, koska saan yleensä uusia tarinaideoita silloin kun kirjoitan vanhoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti